Pysäköintisovellusten käyttämisessä on yllättäviä eroja sukupuolten, iän ja tulotason mukaan, paljastaa Suomalaisten pysäköintialan toimijoiden yhdistys SPATY ry:n teettämä valtakunnallinen kuluttajakysely. Tutkimuksen mukaan eläkeläiset pärjäävät digitaalisten pysäköintisovellusten kanssa jopa paremmin kuin nuoret, työttömät käyttävät niitä aktiivisemmin kuin hyväpalkkaiset ja naiset käyttävät sovelluksia vähemmän kuin miehet.
SPATY:n teettämä tutkimus osoittaa, että eläkeläiset pärjäävät digitaidoissa paremmin kuin voisi olettaa. Yli 65-vuotiaista pysäköintisovelluksia käyttävistä lähes joka neljäs (24,3 %) pitää niiden käyttöä erittäin helppona.
Nuoremmissa ikäryhmissä taidot ovat yllättäen heikompia. 18–24-vuotiaista vain noin viidesosa (18 %) pitää sovellusten käyttöä erittäin helppona.
"Eläkeläisten hyvä suoriutuminen osoittaa, että ikä ei ole este digitaalisille palveluille. Kun he oppivat käyttämään sovelluksia, se sujuu heiltä vähintään yhtä hyvin kuin nuoremmilta, SPATY ry:n hallituksen puheenjohtaja Christian Metsäranta toteaa.
Aktiivisimpia sovellusten käyttäjiä ovat 25–34-vuotiaat. Heistä vain noin viidesosa (21 %) ei käytä pysäköintisovelluksia ollenkaan. Eläkeläisistä sovelluksia ei käytä ollenkaan vajaa puolet (41,4 %), mikä on vähemmän kuin voisi odottaa.
SPATY:n teettämään valtakunnalliseen kyselytutkimukseen vastasi toukokuussa 1 000 suomalaista. Kyselyn otos edustaa suomalaista aikuisväestöä. Vastaajista 14 prosenttia vastasi, ettei omista autoa tai asia ei koske heitä.
Keskiluokka karsastaa sovelluksia enemmän kuin työttömät
Tutkimus tuo esiin yllättäviä eroja eri tuloryhmien välillä. Työttömistä työnhakijoista vain noin viidesosa (21,6 %) ei käytä pysäköintisovelluksia ollenkaan. Sen sijaan hyväpalkkaisista työssäkäyvistä, 50 001–75 000 euroa vuodessa ansaitsevista, peräti 34,3 prosenttia välttää sovellusten käyttöä.
Matalimmassa tuloluokassa eli alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsevista puolet ei käytä sovelluksia ollenkaan. Korkeimmassa tuloluokassa, yli 100 000 euroa ansaitsevista, vain runsas kymmenesosa (14,5 %) ei käytä sovelluksia.
”Tässä on kiinnostava paradoksi: työttömät näyttävät käyttävän pysäköintisovelluksia aktiivisesti, kun taas keskiluokkaiset, hyväpalkkaiset välttelevät niitä. Teknologian haltuunotto ei siis aina seuraa perinteisiä taloudellisia malleja. Joskus juuri ne, joilla olisi varaa maksaa helppoudesta, valitsevat mieluummin perinteiset maksutavat”, Metsäranta sanoo.
Naisten ja miesten välillä yllättävän suuri kuilu
Digitaalisia pysäköintisovelluksia käyttävistä suomalaisista merkittävä osa pitää niitä helppokäyttöisinä. Miltei neljä kymmenestä kaikista vastaajista (39,8 %) pitää sovellusten käyttämistä melko tai erittäin helppona. Vaikeana sovellusten käyttämistä pitää runsas kymmenesosa (14,3 %) vastaajista.
Tutkimus paljastaa yllättäviä eroja eri sukupuolten pysäköintikäyttäytymisessä. Se osoittaa, että runsas kolmasosa (35,5 %) naisista ei käytä pysäköintisovelluksia ollenkaan, kun miehistä sovelluksia välttää 27,8 prosenttia.
“Erot pysäköintisovellusten käyttötavoissa kannattaa huomioida, sillä ne osoittavat, ettei teknologia ole vielä saavuttanut kaikkia käyttäjäryhmiä tasavertaisesti.”
Koulutus näkyy pysäköinnin digitaidoissa
Koulutustaso näyttäisi vaikuttavan siihen, miten helposti sovellusten käyttäminen sujuu. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 45,5 prosenttia pitää sovellusten käyttämistä helppona. Sen sijaan ammatillisen koulutuksen käyneistä vain 36,8 prosenttia pitää sovelluksia helppokäyttöisinä.
Asuinpaikka vaikuttaa siihen, miten helppona pysäköintisovellusten käyttämistä pidetään. Pääkaupunkiseudulla useampi kuin neljä kymmenestä vastaajasta (43,7 %) pitää sovellusten käyttöä helppona. Alle 50 000 asukkaan kaupungeissa samoin kokee runsas kolmasosa (34,4 %).
SPATY ry kartoitti suomalaisten suhtautumista digitaalisiin pysäköintisovelluksiin valtakunnallisella kyselytutkimuksella toukokuussa. Tutkimusyhtiö Bilendin toteuttamaan sähköiseen kyselyyn vastasi 1 000 Suomessa asuvaa henkilöä, jotka ovat 18–75-vuotiaita. Vastaajista 14 prosenttia vastasi, ettei omista autoa tai asia ei koske heitä. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttia.
Christian MetsärantaSPATY ry:n hallituksen puheenjohtaja
christian.metsaranta@spaty.fi