SPATY ry on ollut aloitteellinen pysäköinninvalvojien ammatillisen täydennyskoulutuksen järjestämisessä. Tavoitteena on kehittää yksityistä pysäköinninvalvontaa ja alan itsesääntelyä. Koulutus toteutetaan yhteistyössä ammatillisen oppilaitoksen Careerian kanssa. Useamman kurssin kouluttajana on toiminut Arttu Vallenius. Saimme häneltä mielenkiintoisia vastuksia ja uskottavia näkemyksiä koulutusta koskeviin kysymyksiin.
Arttu Vallenius. ©Jesse Reponen
Mistä opinto-ohjelma koostuu ja kuinka mittava se on?
Opinto-ohjelma koostuu tilannehallinnan ja pysäköinninvalvonnan tutkinnon osista. Kyseessä on turvallisuusalan osatutkinto, jonka suuruus on 30 opintopistettä. Opetuksessa käsitellään asiakaspalvelua ja riskienhallintaa, niin organisaation ja työryhmän kuin yksittäisen pysäköinninvalvojan näkökulmista. Opinnot kestävät kolme kuukautta. Koulutuksessa opiskellaan mm. taktisen puhuttamisen malleja, eri asiakasryhmien kohtaamista sekä erityisasiakasryhmiä (persoonallisuushäiriöiset, mielenterveysongelmista kärsivät, eri ikäryhmät, päihteiden käyttäjät ym.) Koulutus on laadittu niin, että asiat viedään niin ns. iholle kuin mahdollista esimerkiksi skitsofreniasimulaation avulla.
Millä tavoin kurssilaiset opiskelevat?
Opinnot suoritetaan verkossa toteutettavilla luennoilla sekä oppisopimusopiskeluna siinä työpaikassa, jossa opiskelija on töissä. Lisäksi tehdään tehtäviä, täytetään oppimispäiväkirjaa ja suoritetaan näyttö kenttätehtävissä.
Käsittelettekö nykyisen pysäköintijärjestelmän historiaa ja taustaa?
Emme käsittele. Opintokokonaisuudet muodostuvat tarkkaan harkituista kokonaisuuksista. Tiiviin aikataulun puitteissa ei ole otettu mukaan mitään sellaista, mikä ei palvele suoraan käytännön työtehtäviä.
Käsitelläänkö pysäköinnin juridiikkaa?
Kyseessä ei ole perehdytyskoulutus vaan ammattilaisille suunnattu lisäkoulutus, jolloin odotusarvo on, että jokainen kurssille tulija hallitsee ammattinsa perustoiminnan.
Kuinka syvälle sukelletaan käyttäytymispsykologian syövereihin?
Sanoisin, että melko syvälle. Painotus on riskien hallinnassa, vuorovaikutuksen tehostamisessa, oikeisiin ratkaisuihin ohjaamisessa sekä asiakaspalvelun parantamisessa. Kyse ei kuitenkaan ole vain teoreettisesta opetuksesta, vaan kaikki opetettavat mallit on alun perin opiskeltu ja viety käytäntöön kouluttajan toimesta rikospoliisin ja psykiatrian sairaanhoitajan tehtävissä.
Minkä tyyppinen ihminen on mielestäsi ihanteellinen pysäköinnin valvoja?
Optimistinen kyynikko; odottaa parasta, mutta varautuu huonompaan kohtaamiseen. Iällä ei ole väliä, kunhan mieli on notkea ja osaa katsoa asioita eri kulmista. Parhaat opiskelijat ovat olleet tiedonjanoisia, sosiaalisia ja ennakkoluulottomia. Olen kokenut kurssien vetämisen erittäin palkitsevana, sillä pysäköinninvalvojat ovat todella mainiota porukkaa. Enkä sano tätä lämpimikseni. Useiden opiskelijoiden kanssa olen jäänyt vaihtamaan ajatuksia ohjauskeskusteluiden yhteydessä jopa tunniksi. Pysäköinninvalvojien koulutustausta on todella monipuolinen kielenkääntäjistä entisiin ammattisotilaisiin, joten osaamista ja ymmärrystä asioihin on valtavasti.
Pysäköinninvalvonnan parhaat ja huonoimmat puolet?
Vapaus, hyvä työporukka, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja palkkaukseen.
Yhteenvetona voisi todeta, että ammatillinen tutkintokoulutus yhdenmukaistaa yksityisen pysäköinninvalvonnan käytäntöjä. Lisäkoulutuksen ansiosta palvelun laatu nousee, toiminta on entistä ammattimaisempaa ja selkeää. Konkreettisena esimerkkinä voidaan sanoa. että virheellisten valvontamaksujen määrä vähenee.