Suomessa on kunnallista pysäköinninvalvontaa sääntelevä laki, joka koskee julkisia katuja, teitä ja alueita. Lisäksi pysäköinninvalvontaa sääntelee tieliikennelaki. Kaupunkien lain tulkinta voi aiheuttaa hämmennystä alueensa pysäköinninvalvontaa pohtivalle kiinteistönomistajalle. Ääritapauksessa nykylain myötä autoilija voi jopa saada maksun samalla alueella sekä kunnalliselta että yksityiseltä pysäköinninvalvojalta.
Kunnallinen pysäköinninvalvonta voi valvoa pysäköintiä tieliikennelain perusteella sellaisella alueella, joka on tarkoitettu yleiseen liikenteeseen. Sen sijaan yksityinen alue, jota ei ole tarkoitettu yleisen liikenteen käyttöön, ei ole tieliikennelaissa tarkoitettua tiealuetta. Siellä kunnallinen pysäköinninvalvonta ei voi puuttua pysäköintivirheisiin.
Suomalaisten pysäköintialan toimijoiden yhdistys SPATY ry kartoitti, miten suurimmissa kaupungeissa tulkitaan nykyistä pysäköinninvalvontaan liittyvää lainsäädäntöä.
– Lain mukaan kiinteistönomistaja voi itse päättää omistamansa alueen pysäköinninvalvonnasta. On tärkeää, että omistajat ovat tietoisia eri kaupunkien pysäköinninvalvontaan liittyvistä linjauksista, jotta he voivat tehdä perusteltuja päätöksiä valvonnan järjestämisestä alueillaan, SPATY ry:n hallituksen puheenjohtaja Christian Metsäranta huomauttaa
Kunnallista valvontaa voi saada yksityisalueelle, jos näkee vaivaa
Kesäkuussa 2020 muuttuneen tieliikennelain myötä muutamissa kaupungeissa kuten Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Jyväskylässä, Tampereella ja Lahdessa yksityinen kiinteistönomistaja voi saada kunnallisen pysäköinninvalvojan valvomaan yksityistä aluettaan, jos hankkii itse alueelleen kaupungin hyväksymät, tieliikennelain mukaiset liikennemerkit. Näissä tapauksissa kaupunki voi tehdä kiinteistönomistajan kanssa virka-apusopimuksen ja valvoa pysäköintiä kiinteistön omistajan tai haltijan luovuttamaa valtakirjaa vastaan.
– Jos yksityinen kiinteistönomistaja haluaa alueelleen kunnallisen pysäköinninvalvonnan, hänen on osoitettava huomattavaa aktiivisuutta. Moni kiinteistö on luovuttanut alueensa valvonnan yksityiselle pysäköinninvalvontayhtiölle, sillä yksityisen valvonnan järjestäminen ei vaadi vaivaa, Metsäranta huomauttaa.
– Kun kiinteistönomistaja on tehnyt sopimuksen valvonnasta yksityisen pysäköinninvalvontayrityksen kanssa, palveluntarjoaja tuo alueelle pysäköinninvalvonnasta kertovat kyltit ja valvonta voi alkaa hyvinkin nopeasti.
Kunnallinen valvoja ei ehdi yksityisalueelle
Useimmissa kaupungeissa kuten Espoossa, Tampereella ja Jyväskylässä kunnallinen valvonta käytännössä keskittyy pääasiassa julkisiin alueisiin, ja kunnalliset pysäköinninvalvojat siirtyvät yksityisalueille vain, jos resursseja riittää.
SPATY ry:n jäsenyritysten datan mukaan tarve yksityiseen pysäköinninvalvontaan on kahden viime vuoden aikana lisääntynyt niin taloyhtiöissä kuin liikekiinteistöissä kaikkialla Suomessa. Pysäköintiongelmat ovat yleistyneet erityisesti taajamissa, joissa on paljon liike- ja harrastetiloja ja niiden yhteydessä liian vähän pysäköintipaikkoja.
– Espoon, Tampereen ja Jyväskylän tilanne osoittaa, että yksityiselle pysäköinninvalvonnalle on laaja yhteiskunnallinen tilaus. Sitä tarvitaan, koska kunnallista pysäköinninvalvontaa ei ole kaikkialla ja kunnallinen pysäköinninvalvonta ei kykene hoitamaan valvontaa riittävästi yksityisalueilla. Pysäköintivirheitä kuitenkin tehdään jatkuvasti kaikkialla Suomessa, ja yhä useammalla alueella parkkipaikkoja on vähemmän kuin niiden käyttäjiä, Metsäranta sanoo.
Tieliikennelaki mahdollistaa tuplamaksun
Pysäköintiä säätelevä lainsäädäntö on monimutkainen kokonaisuus. Erityistä hämmennystä voivat aiheuttaa tieliikennelain vaihtelevat tulkinnat. Laki nimittäin antaa tilaa erilaisille tulkintalinjoille, kun puhutaan yksityisalueista, jotka voivat osua tieliikennelain määrittelemälle "tien" alueelle.
–Teoriassa sekä yksityinen että kunnallinen pysäköinninvalvonta voisivat lain perusteella valvoa samaa aluetta. Silloin autoilija voisi saada maksun pysäköintivirheestä sekä yksityiseltä että kunnalliselta valvojalta samalla alueella, Metsäranta kertoo.
Puutteellinen ja epäselvä lainsäädäntö vaatii selkeytystä
Suomessa ei ole lainsäädäntöä yksityisestä pysäköinninvalvonnasta, vaan yksityinen pysäköinninvalvonta perustuu sopimusoikeuteen. Yksityisessä pysäköinninvalvonnassa noudatetaan korkeimman oikeuden vuoden 2010 linjausta.
– Lainsäädännössä pitäisi määritellä selkeästi kunnallisen ja yksityisen pysäköinninvalvonnan työnjako. Tämä vähentäisi epäselvyyksiä ja tekisi pysäköinninvalvonnasta johdonmukaisempaa, mikä olisi eduksi sekä autoilijoille että kiinteistönomistajille, Metsäranta kiteyttää.
Lisätietoja:
Christian Metsäranta
SPATY ry:n hallituksen puheenjohtaja
christian.metsaranta@spaty.fi