Pysäköintiala Suomessa on kokenut ennennäkemättömän muutoksen viime vuosina, kun digitaaliset ratkaisut ovat mullistaneet sekä pysäköinnin maksamisen että valvonnan. Suomalaisten pysäköintialan toimijoiden yhdistys SPATY ry:n arvion mukaan tulevalla vuosikymmenellä digitaalinen aikakausi alkaa lopullisesti. Teknologia on jo tuonut pysäköintialalle merkittäviä edistysaskeleita, kuten mobiilisovellukset pysäköintimaksujen suorittamiseen, digitaaliset pysäköintiluvat ja älykkään teknologian pysäköinnin hallintaan. Nämä innovaatiot eivät ainoastaan tehosta pysäköintiä vaan edistävät myös kestävää kehitystä.
2000-luvulla pysäköinnin ja pysäköinninvalvonnan alalla on tapahtunut useita huomattavia digitaalisia edistysaskeleita. Merkittävimpiä uudistuksia ovat mobiilisovellusten ja etämaksamisen käyttö pysäköinnin maksamisessa, digitaaliset pysäköintiluvat, pysäköintiautomaattien kehitys sekä reaaliaikaisen datan, analytiikan ja älykkään teknologian hyödyntäminen pysäköinnin ohjaamisessa.
– Mobiilisovellusten käyttöönotto on ollut viime vuosien suurin digitaalinen edistysaskel pysäköintialalla. Nykyisten sovellusten ansiosta on mahdollista jatkaa pysäköintiaikaa etänä sekä seurata ja hallinnoida pysäköintiaikaa reaaliajassa ilman, että tarvitsee palata autolle. Tämä on helpottanut autoilijoiden arkea ja tehostanut valvontaa, SPATY ry:n hallituksen puheenjohtaja Christian Metsäranta kertoo.
Pysäköinnin maksaminen älypuhelinten mobiilisovelluksilla onkin yleistynyt Suomessa voimakkaasti viime vuosina. Vain kaksi prosenttia autoilijoista on maksanut pysäköinnin kolikoilla kuluvan vuoden aikana.
Metsäranta arvioi, että lähitulevaisuudessa autoon integroidut mobiilisovellukset tulevat yleistymään Suomessa. Kun pysäköintisovellus toimii osana auton tietokonetta, autoilija voi maksaa pysäköinnin, vaikkei älypuhelinta olisi mukana.
Mobiilimaksu kannattaa suorittaa auton sisällä
Pysäköinnin maksaminen älypuhelimen sovelluksella on helppoa, mutta siihen liittyy yleinen virhe. Moni autoilija pysäköi ensin auton ja suorittaa maksun sovelluksessa vasta, kun kävelee pois auton luota.
Tällaisessa tapauksessa maksu saattaa kirjautua eri alueelle kuin missä auto sijaitsee, jos puhelimen GPS tunnistaa puhelimen olevan jo toisella alueella. Eri toimijat valvovat eri pysäköintialueita, ja jos maksu kirjautuu väärälle alueelle, autoilija saa valvontamaksun.
– Mobiilimaksu kannattaa tehdä silloin, kun on itse vielä auton sisällä. Autoilijan velvollisuus on varmistaa, että maksu koskee oikeaa aluetta, Metsäranta vinkkaa.
Pysäköintilupien digiloikka tuo tehokkuutta ja turvallisuutta
Mobiilisovellusten lisäksi merkittävin pysäköintialan viimeaikainen innovaatio ovat olleet digitaaliset pysäköintiluvat. Kun paperisia tai muovisia lupalappuja korvataan digitaalisilla luvilla, lupien hallinnointiin kuluu vähemmän aikaa ja vaivaa, ja pysäköintioikeuksia on mahdollista valvoa tehokkaammin. Digitaalinen lupa on helppo päivittää ja tarkistaa.
Digitaalisen luvan autoilija saa käyttöönsä ilman käyntiä lupia hallinnoivan tahon luona, eikä lupia jää pyörimään autoihin, kun luvan käyttäjä vaihtaa asuntoa tai työpaikkaa. Fyysinen lupa sen sijaan hukkuu helposti ja voi aiheuttaa riskin väärinkäytölle, jos se jää väärän henkilön käyttöön.
– Työsuhteen päättyessä tai asukkaan vaihtuessa on normaalia, että lähtevä henkilö palauttaa hänen hallussaan olevat kiinteistön kulkuluvat ja avaimet. Pysäköintiluvan palauttaminen ei kuitenkaan ole yhtä tavallista, Christian Metsäranta kertoo.
Pysäköintipaikan hallinta voi tapahtua napin painalluksella
Digitaalisia pysäköintilupia hallinnoidaan sovelluksella, jonka avulla liikekiinteistöjen tai asuintalojen pysäköintipaikkojen hallinta sujuu helposti.
– Kiinteistössä sähköisten lupien pääkäyttäjä on usein isännöitsijä, joka voi hetkessä tarkistaa järjestelmästä vapaina olevien paikkojen määrän. Järjestelmästä näkee reaaliajassa, jos pysäköintipaikat ovat täynnä, ja paikojen jonotus on digitaalisesti helppoa, Metsäranta kuvailee.
Digitaalinen pysäköintilupahallintasovellus säästää myös yksittäisen autoilijan aikaa. Sovelluksen avulla käyttäjä voi itse hallita omaa autopaikkaansa ilman yhteydenottoa huoltoyhtiöön. Sovelluksessa voi hoitaa myös autopaikan maksuun liittyviä asioita.
– Suomalaiset autoilijat haluavat nykyään hallinnoida itse omaa pysäköintioikeuttaan. On yleistä, että perheissä on useita autoja, joita vaihdetaan tiheästi, ja autot ovat myös usein huollossa. Fyysisten lupien vaihtaminen autojen välillä on vaivalloista. Digisovelluksessa sijais- ja vara-autot eivät aiheuta ongelmia, sillä käyttäjä voi itse vaihtaa auton rekisterinumeron vara-auton rekisterinumeroon.
Pysäköinnin digiaikakaudella monipuoliset maksutavat ovat etualalla
Pysäköintilupien lisäksi pysäköintiautomaatit ovat viime aikoina kokeneet mullistuksen. Uudemmat automaatit tukevat monenlaisia maksutapoja kuten korttimaksua ja niiden käyttöliittymät ovat käyttäjäystävällisempiä. Osa kaupungeista on jo kokonaan luopunut perinteisistä lippuautomaateista.
– Sanoisin, ettei tulevina vuosina ole enää kovinkaan montaa lippuautomaattia, mihin voisi pysäköinnin maksaa, varsinkaan pääkaupunkiseudulla, Metsäranta ennakoi.
Automaattien ohella älykästä teknologiaa on käytössä myös parkkihalleissa, joissa on käytössä kamerat, jotka tunnistavat rekisterikilvet automaattisesti. Lisäksi kaupunkisuunnittelussa voidaan jo hyödyntää monipuolisesti erilaista dataa pysäköintimallien ja -käyttäytymisen analysoinnissa, mikä auttaa kaupunkeja suunnittelemaan paremmin pysäköintiin tarvittavaa tilaa ja ohjaamaan liikennettä tehokkaammin.
Digitalisaatio muuttaa pysäköintiä ympäristösyistä
Metsäranta kertoo, että digitaalisten ratkaisujen avulla kiinteistöjen omistajien on mahdollista edistää ympäristöystävällisempiä pysäköintikäytäntöjä.
– Ympäristösyistä on mahdollista esimerkiksi tarjota alennuksia sähköautoille. Lisäksi ympäristökuormitus pienenee, kun fyysistä pysäköintiluvista luovutaan, sillä fyysisten lupien tuottaminen ja toimitus kiinteistöihin on tehotonta, kallista ja epäekologista.
Myöskään pysäköinninvalvojat eivät enää aikoihin ole kirjoittaneet valvontamaksuja käsin, vaan maksulaput tulostetaan sähköisen järjestelmän kautta. Lisäksi sähköisissä lupajärjestelmissä valvojan ei tarvitse esimerkiksi talvella putsata auton tuulilasia ja etsiä fyysistä lupalappua. Sovelluksesta valvoja näkee suoraan, onko pysäköinti maksettu.
– Näkemyksemme mukaan pysäköintiala Suomessa on vahvasti matkalla kohti tulevaisuutta, jossa teknologia ja kestävä kehitys kulkevat käsi kädessä. Tulevaisuudessa pysäköinti ei ole enää vain autojen säilyttämistä vaan osa laajempaa liikkumisen ekosysteemiä, jossa älykkäät järjestelmät, kuten tekoäly ja big data, optimoivat pysäköintitilojen käyttöä ja liikenteen virtausta. Digitalisaatio ei pysäköintialalla ole vain teknologian kehittämistä, vaan osa laajempaa yhteiskunnallista muutosta, jossa pysäköinti tukee sujuvaa, turvallista ja ympäristöystävällistä kaupunkielämää, Metsäranta analysoi.
Lisätietoja:
Christian Metsäranta
SPATY ry:n hallituksen puheenjohtaja
christian.metsaranta@spaty.fi